Avioehtosopimus on puolisoiden välinen sopimus, jolla voidaan määrätä, mikä omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin ja mikä jää sen ulkopuolelle. Avioehto voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana, ja se tulee voimaan vasta, kun sopimus on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa.
Avioehto ei tarkoita epäluottamusta puolisoiden välillä. Se on käytännöllinen tapa selkeyttää omaisuusjärjestelyjä ja ehkäistä epäselvyyksiä tilanteessa, jossa avioliitto päättyy avioeroon tai kuolemaan. Huolellisesti laadittu avioehtosopimus voi myös suojata esimerkiksi yritysvarallisuutta tai perintönä saatua omaisuutta.
Ilman avioehtosopimusta puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuus tasataan osituksessa.
Avioehdolla voidaan sopia, että:
Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana, mutta se on rekisteröitävä ennen avioeron vireilletuloa tai avioliiton purkautumista.
Avioehdon sisältö voidaan räätälöidä puolisoiden tilanteen mukaan. Yleisimmät vaihtoehdot ovat seuraavat.
Avio-oikeus suljetaan pois kokonaan molempien puolisoiden osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että avioliiton päättyessä kumpikin pitää oman omaisuutensa eikä tasinkoa makseta. Tämä on tavallinen ratkaisu esimerkiksi silloin, kun puolisoilla on hyvin erilaiset varallisuudet tai yritystoimintaa.
Avio-oikeudesta vapautetaan vain tietty omaisuus, esimerkiksi ennen avioliittoa hankittu omaisuus, yritysvarallisuus tai tietty kiinteistö. Muu omaisuus kuuluu edelleen avio-oikeuden piiriin.
Avio-oikeudesta vapaaksi sovitaan vain toisen puolison omaisuus. Tällöin toisella puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen, mutta ei päinvastoin. Ratkaisua käytetään esimerkiksi perheyrityksen suojaamiseen.
Avioehtosopimusta kannattaa harkita erityisesti seuraavissa tilanteissa:
Avioehdon avulla voidaan ennakoida mahdollisia tulevia tilanteita ja ehkäistä riitoja osituksessa.
Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat tiukat. Jos niitä ei noudateta, sopimus voi olla pätemätön.
Pätevän avioehdon edellytykset ovat:
Avioehtosopimusta ei voi allekirjoittaa sähköisesti.
Avioehto tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa.
Rekisteröinti tapahtuu yleensä seuraavasti:
1. Laadittu ja allekirjoitettu avioehtosopimus toimitetaan Digi- ja väestötietovirastoon.
2. Virasto kirjaa avioehtosopimuksen rekisteriin.
3. Rekisteröinnistä annetaan todistus.
Avioehdossa pienetkin muotovirheet voivat tehdä sopimuksesta tehottoman.
Avioehto kannattaa myös päivittää elämäntilanteen muuttuessa, esimerkiksi yrityksen perustamisen tai perheen kasvamisen yhteydessä.
Laadimme avioehtosopimuksia erilaisiin elämäntilanteisiin ja huolehdimme tarvittaessa myös sopimuksen rekisteröinnistä.
Asianajajan laatima avioehto varmistaa, että sopimus on pätevä ja vastaa puolisoiden todellisia tarpeita.
Kyllä. Avioehdon voi muuttaa tai kumota tekemällä uuden avioehtosopimuksen ja rekisteröimällä sen Digi- ja väestötietovirastossa.
Avioehto voi vaikuttaa perintöön, koska se vaikuttaa puolisoiden väliseen ositukseen ja siten vainajan jäämistön määrään.
Ei. Avioehtosopimus edellyttää aina molempien puolisoiden suostumusta. Myös lahjakirjaan tai testamenttiin voidaan kuitenkin sisällyttää määräys, jonka mukaan lahjoitettu tai peritty omaisuus on saajan avio-oikeudesta vapaata – tähän ei tarvita puolison suostumusta.
Ilman avioehtoa puolisoiden omaisuus tasataan osituksessa siten, että molemmille jää yhtä paljon. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle.
