Avoliitto

Avoliitto ja sen purkautuminen – mitä laki sanoo?

Avoliitto ei tuo samoja oikeuksia kuin avioliitto. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, elatusvelvollisuutta eikä automaattista perintöoikeutta. Kun avoliitto päättyy eroon tai kuolemaan, kumpikin saa lähtökohtaisesti vain sen omaisuuden, jonka omistaa.

Avoliitto on Suomessa yleinen parisuhdemuoto, mutta sen oikeusvaikutukset yllättävät monia. Pitkäkään avoliitto ei automaattisesti anna samoja oikeuksia kuin avioliitto. Siksi omaisuuden omistus, mahdollinen hyvitys ja perintöoikeus on hyvä ymmärtää ajoissa..

Milloin kyseessä on lain tarkoittama avoliitto?

Avoliittolakia sovelletaan avopuolisoihin, jotka:

  • ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta, tai
  • joilla on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi.

Lakia sovelletaan puolisoiden iästä ja kansalaisuudesta riippumatta.

Avioliitossa oleva henkilö ei voi olla avoliittolain tarkoittama avopuoliso.

Avoliitto syntyy automaattisesti, kun lain edellytykset täyttyvät – erillistä rekisteröintiä ei tarvita.

Miten omaisuus jakautuu avoliitossa?

Avoliitto perustuu omaisuuden erillisyyteen. Tämä tarkoittaa, että:

  • kumpikin omistaa oman omaisuutensa
  • ennen avoliittoa hankittu omaisuus pysyy omana
  • avoliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu sille, jonka nimiin se on hankittu.

Avopuolisot voivat kuitenkin omistaa omaisuutta myös yhdessä. Jos esimerkiksi asunto tai kesämökki ostetaan yhdessä, omistusosuudet kannattaa kirjata selkeästi kauppakirjaan.

Jos omistusosuuksia ei ole kirjattu, omaisuuden oletetaan kuuluvan puolisoille yhtä suurin osuuksin.

Mitä tapahtuu, kun avoliitto päättyy eroon?

Avoliiton päättyessä kumpikin puoliso pitää lähtökohtaisesti oman omaisuutensa.

Tarvittaessa voidaan toimittaa omaisuuden erottelu, jossa selvitetään, mitä kumpikin puoliso omistaa ja mikä omaisuus kuuluu kummallekin.

Erottelu ei ole pakollinen, mutta se on usein suositeltava erityisesti pitkissä avoliitoissa tai silloin, kun yhteistä omaisuutta on paljon.

Erottelusta voidaan laatia erottelukirja, joka allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan toimesta.

Jos puolisot eivät pääse sopimukseen, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan toimittamaan erottelun.

Voiko avopuoliso saada hyvitystä?

Avoliittolaissa on hyvityssäännös, jonka tarkoituksena on estää kohtuuttomat tilanteet.

Hyvitystä voidaan vaatia esimerkiksi silloin, jos toinen puoliso on:

  • sijoittanut rahaa toisen omaisuuteen
  • tehnyt merkittävää työtä yhteisen kodin hyväksi
  • jäänyt kotiin hoitamaan lapsia toisen kartuttaessa omaisuutta.

Hyvitystä ei makseta automaattisesti – sitä on vaadittava erikseen ja siitä on esitettävä näyttö.

Hyvitysvaatimukseen liittyy määräaikoja:

  • jos erottelu on tehty, kanne on nostettava 6 kuukauden kuluessa
  • jos erottelua ei ole tehty, oikeus hyvitykseen raukeaa viimeistään 3 vuoden kuluttua avoliiton päättymisestä.

Mitä tapahtuu, jos avopuoliso kuolee?

Avolesken asema on huomattavasti heikompi kuin aviolesken.

Ilman testamenttia avopuoliso ei peri toista avopuolisoa. Avoleski voi kuitenkin tietyissä tilanteissa saada harkinnanvaraista avustusta kuolleen puolison jäämistöstä, jos hänen toimeentulonsa on heikentynyt kuoleman vuoksi.

Avustuksen määrään voivat vaikuttaa esimerkiksi:

  • avoliiton kesto
  • lesken taloudellinen tilanne
  • lesken ikä.

Pitkässä avoliitossa avustus voi kattaa toimeentulon kuolemaansa saakka. Lyhyen avoliiton jälkeen tavoite on tukea vain siihen asti, kunnes leski kykenee huolehtimaan toimeentulostaan itse.

Avustusta on vaadittava viimeistään perinnönjaossa.

Miten avopuoliso voi suojata asemansa?

Avopuolisot voivat turvata toistensa asemaa erilaisilla oikeudellisilla asiakirjoilla.

Testamentti

Testamentti on ainoa tapa varmistaa, että avopuoliso voi periä.

Yhteisomistussopimus

Sopimuksessa voidaan sopia selkeästi omistusosuuksista yhteisessä omaisuudessa.

Edunvalvontavaltuutus

Jos toinen puoliso menettää toimintakykynsä, edunvalvontavaltuutus mahdollistaa asioiden hoitamisen ilman virallista edunvalvojaa.

5 yleisintä virhettä avoliitossa

Avoliittoon liittyvät riidat johtuvat usein samoista ongelmista.

Yleisimpiä virheitä ovat:

1. testamentin puuttuminen

2. omistusosuuksien kirjaamatta jättäminen

3. hyvitysvaatimuksen määräajan unohtaminen

4. yhteisen talouden näytön puuttuminen

5. avoliiton ja avioliiton oikeusvaikutusten sekoittaminen.

Ota yhteyttä – autamme avoliittoon liittyvissä asioissa

Avopuolisoiden taloudelliset riidat voivat olla monimutkaisia. Omistussuhteita ei aina ole kirjattu, ja panosten todistaminen voi olla vaikeaa jälkikäteen.

Autamme sekä ennaltaehkäisevässä suunnittelussa että riitatilanteissa, kuten:

· testamenttien laatimisessa

· yhteisomistussopimuksissa

· omaisuuden erottelussa

· hyvitysvaatimuksissa

· pesänjakajan hakemisessa.

Usein kysytyt kysymykset avoliitosta

Onko avopuolisolla elatusvelvollisuus?

Ei. Avopuolisot eivät ole elatusvelvollisia toisiaan kohtaan avoliiton aikana tai sen päätyttyä. Tämä eroaa merkittävästi avioliitosta, jossa elatusvelvollisuus jatkuu avioeron jälkeenkin tietyissä olosuhteissa.

Voivatko avopuolisot tehdä keskinäisen testamentin?

Kyllä. Keskinäinen testamentti on tavallinen tapa turvata avopuolison asema.

Vastaako avopuoliso toisen veloista?

Ei yleensä. Avopuolisot vastaavat omista veloistaan, elleivät ole ottaneet lainaa yhdessä. Yhteisesti otetuista lainoista, kuten asuntolainasta, molemmat vastaavat sen mukaan kuin lainasopimuksessa on sovittu.

Mitä teen, jos avopuoliso kuolee äkillisesti eikä testamenttia ole?

Tilanne kannattaa selvittää nopeasti asianajajan kanssa. Avoleski voi tietyissä tilanteissa hakea avustusta kuolinpesästä.