Kun testamentti sivuuttaa lapsen tai määrää koko omaisuuden jollekin muulle, herää usein kysymys: voiko vanhempi tehdä lapsensa kokonaan perinnöttömäksi? Suomalainen perintöoikeus perustuu lakiosajärjestelmään, joka turvaa rintaperillisille vähimmäissuojan — mutta ei sillä tavalla kuin usein luullaan.
Moni yllättyy kuullessaan, ettei lakiosa ole automaattinen oikeus tiettyyn osaan jäämistöä. Lakiosaoikeus on aktiivisesti käytettävä oikeus. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen ei reagoi testamenttiin määräajassa, hän voi menettää lakiosansa kokonaan, vaikka testamentti loukkaisi hänen oikeuttaan ilmeisellä tavalla.
Tästä syystä lakiosaa koskevissa tilanteissa ratkaisevaa ei ole ainoastaan testamentin sisältö, vaan myös se, miten ja missä ajassa perillinen käyttää oikeuksiaan.
Mitä lakiosa tarkoittaa?
Lakiosa on rintaperillisen lain turvaama vähimmäisosuus perittävän jäämistöstä. Lakiosajärjestelmän tarkoituksena on estää tilanne, jossa perittävä voisi testamentilla sivuuttaa lapsensa tai lapsenlapsensa kokonaan.
Lakiosa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osa omaisuudesta olisi automaattisesti varattu lapsille. Perittävä voi testamentilla määrätä koko omaisuudestaan haluamallaan tavalla. Lakiosajärjestelmä määrittää sen, missä laajuudessa testamentti voidaan panna täytäntöön rintaperillisten tahdosta riippumatta.
Lakiosa on aina puolet koko jäämistöstä.
Lakiosa on puolet kunkin perillisen omasta perintöosuudesta — ei puolet koko omaisuudesta.
Lakiosa tulee automaattisesti, jos testamentti loukkaa sitä.
Lakiosa on vaadittava aktiivisesti määräajassa — muuten se voi raueta.
Ketkä ovat oikeutettuja lakiosaan?
Lakiosaan ovat oikeutettuja rintaperilliset — perittävän lapset, lapsenlapset ja muut suoraan alenevassa polvessa olevat sukulaiset. Adoptiolapsella on sama asema kuin biologisella lapsella, jos adoptio on tapahtunut 1.1.1980 tai sen jälkeen.
Jos perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää, tämän sijaan tulevat hänen jälkeläisensä. Myös he voivat olla oikeutettuja lakiosaan.
Puoliso, vanhemmat ja sisarukset eivät ole oikeutettuja lakiosaan.
Kuinka suuri lakiosa on?
Lakiosa on puolet siitä perintöosuudesta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia.
Perittävä jättää 120 000 euron omaisuuden ja hänellä on kolme lasta. Ilman testamenttia kukin saisi 40 000 euroa (⅓). Kunkin lapsen lakiosa on puolet tästä eli 20 000 euroa.
Testamentti voidaan panna täytäntöön vain siltä osin kuin jokainen lapsi saa vähintään 20 000 euron osuuden.
Voiko testamentilla sivuuttaa lakiosan?
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä. Perittävä voi tehdä testamentin koko omaisuudestaan — Suomen laki ei tunne sääntöä, jonka mukaan vain osa omaisuudesta voitaisiin testamentata.
Lakiosajärjestelmä toimii toisella tavalla. Testamentti on lakiosaan oikeutettua perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sama testamentti voi olla täysin pätevä yhden perillisen osalta ja osittain tehoton toisen osalta. Lakiosasuoja on henkilökohtainen oikeus, johon jokaisen perillisen on vedottava itse.
Kysymys ei siis ole siitä, voiko lakiosan ohittaa testamentilla — vaan siitä, käyttääkö lakiosaan oikeutettu perillinen oikeuttaan vedota lakiosasuojaansa.
Lakiosa ei tule automaattisesti
Lakiosan menettämisen yleisin syy ei ole testamentti vaan se, ettei lakiosaa vaadita ajoissa.
Rintaperillisen on tehtävä testamentin saajalle lakiosailmoitus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Jos määräaika pääsee kulumaan umpeen, oikeus lakiosaan menetetään — vaikka lakiosavaatimus muutoin olisi täysin pätevä.
Lakiosailmoitukselle ei ole säädetty erityistä muotoa, mutta sen tulee olla todisteellinen. Tavallinen sähköposti tai tekstiviesti voi joissakin tilanteissa riittää, mutta riitatilanteessa ongelmaksi muodostuu usein se, pystytäänkö ilmoituksen sisältö ja vastaanottaminen myöhemmin näyttämään toteen. Tämän vuoksi lakiosailmoitus kannattaa yleensä tehdä tavalla, josta jää luotettava näyttö. Jos testamentinsaajia on useita, lakiosailmoitus on tehtävä jokaiselle erikseen.
Lakiosavaatimus ei edellytä testamentin moittimista
Lakiosavaatimus ja testamentin moite ovat kaksi eri asiaa. Lakiosan saaminen ei edellytä testamentin moitekanteen nostamista. Useimmissa tilanteissa riittää asianmukainen lakiosailmoitus testamentin saajalle. Moitekanne tulee kyseeseen vain silloin, jos testamentin pätevyydelle epäillään olevan jokin lain mukainen moiteperuste. Käytännössä lakiosailmoitus on huomattavasti tavallisempi kuin testamentin moite.
Miten lakiosa maksetaan?
Moni yllättyy kuullessaan, ettei lakiosa välttämättä oikeuta saamaan tiettyä omaisuuserää. Vuodesta 2003 lähtien Suomessa on ollut käytössä arvomääräinen lakiosajärjestelmä: testamentin saaja voi yleensä suorittaa lakiosan rahassa. Tällöin esimerkiksi asunto, kesämökki tai yritys voi jäädä testamentin saajalle.
Perittävä määrää testamentissaan kesämökin yhdelle lapsistaan. Muiden lasten lakiosat jäävät tämän vuoksi vajaiksi. Kesämökin saanut testamentinsaaja voi maksaa puuttuvan lakiosan rahana — mökkiä ei tarvitse myydä eikä jakaa.
Sama periaate koskee myös yritysvarallisuutta. Jos perittävä on testamentannut osakkeensa yhdelle lapsistaan, muiden lasten lakiosat voidaan usein suorittaa rahana ilman, että yrityksen omistusta tarvitsee jakaa.
Lakiosaan oikeutetulla perillisellä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta vaatia juuri tiettyä omaisuuserää itselleen. Poikkeuksena on tilanne, jossa testamentintekijä on nimenomaisesti määrännyt, ettei lakiosaa saa suorittaa rahassa.
Voiko lakiosaa kiertää lahjoittamalla?
Pelkkä omaisuuden lahjoittaminen ennen kuolemaa ei välttämättä poista lakiosaa. Lakiosaa laskettaessa jäämistöön voidaan lisätä laskennallisesti tiettyjä perittävän eläessään antamia etuuksia.
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että omaisuuden lahjoittaminen ennen kuolemaa poistaisi lakiosasuojan. Näin ei välttämättä ole. Tietyt lahjat voidaan ottaa huomioon lakiosaa laskettaessa, vaikka ne olisi annettu vuosia ennen kuolemaa.
-
Ennakkoperintö
Perittävän lapselleen antaman lahjan oletetaan lähtökohtaisesti olevan ennakkoperintöä, ellei muuta ole määrätty. Ennakkoperintö otetaan huomioon lakiosaa laskettaessa.
-
Suosiolahja
Suosiolahjalla tarkoitetaan lahjaa, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia lahjansaajaa muiden lakiosaan oikeutettujen perillisten kustannuksella. Perittävä ei voi pelkällä tahdonilmaisullaan estää lahjan huomioon ottamista suosiolahjana.
-
Testamenttiin rinnastuva lahja
Jos lahja annetaan tietoisena lähestyvästä kuolemasta, se voidaan tietyissä tilanteissa rinnastaa testamenttiin. Tällainen lahja voidaan ottaa huomioon lakiosalaskelmassa riippumatta siitä, kenelle se on annettu — myös puolisolle tai säätiölle juuri ennen kuolemaa annettu lahja voidaan huomioida.
Isä lahjoittaa kaksi vuotta ennen kuolemaansa sijoitusasuntonsa yhdelle lapsistaan. Vaikka asunto ei enää kuulu kuolinpesään, lahjan arvo voidaan tietyissä tilanteissa ottaa huomioon lakiosalaskelmassa muiden lasten lakiosia määritettäessä.
Jos reaalinen jäämistö ei riitä lakiosan kattamiseen laskennallisten lisäysten vuoksi, perillisellä on käytettävissään lakiosan täydennyskanne. Se on nostettava pääsääntöisesti yhden vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tietää perittävän kuolemasta ja lakiosaansa loukkaavasta luovutuksesta — kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
Lesken asema voi lykätä lakiosan saamista
Vaikka lakiosaan oikeutettu perillinen vaatisi oikeutensa asianmukaisesti, hän ei välttämättä saa lakiosaansa heti haltuunsa. Jos jäämistöön kuuluu puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto eikä leskellä ole muuta sopivaa asuntoa, leskellä on oikeus pitää asunto hallinnassaan.
Käytännössä lesken hallintaoikeus voi rajoittaa sitä, missä muodossa ja milloin lakiosaperillinen saa omaisuuden hallintaansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lakiosaoikeus sinänsä lakkaisi.
Voiko lapsen tehdä perinnöttömäksi?
Tämä on yksi yleisimmin haetuista kysymyksistä.
Lähtökohtaisesti ei. Rintaperillisellä on oikeus lakiosaansa, ellei kyse ole perintökaaren mukaisesta perinnöttömäksi tekemisestä. Perinnöttömäksi tekeminen edellyttää laissa säädettyä perustetta, kuten vakavaa rikosta tai jatkuvaa kunniatonta ja epäsiveellistä elämää. Pelkkä riitainen väli tai se, että perillinen on elänyt ”väärin” vanhemman mielestä, ei riitä.
Lisäksi perinnöttömäksi tekemisen peruste on ilmoitettava testamentissa. Pelkkä jälkikäteen esitetty väite siitä, että peruste olisi ollut olemassa, ei yleensä riitä.
Menettääkö lakiosan, jos sitä ei vaadi?
Kyllä — ja tämä on yksi jäämistöoikeuden vakavimmin otettavista määräajoista.
Lakiosaan oikeutetun perillisen on tehtävä lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänelle tiedoksi. Määräajan umpeuduttua oikeus lakiosaan menetetään — eikä sen palauttamiseksi ole oikeuskeinoja, vaikka testamentti loukkaisi lakiosaa ilmeisellä tavalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että lakiosatilanteessa ei ole varaa odottaa. Kuusi kuukautta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta siihen sisältyy lakiosalaskelman tekeminen, lahjoitusten selvittäminen ja itse ilmoituksen toimittaminen todisteellisesti jokaiselle testamentinsaajalle erikseen.
Jos perillinen ei tiedä testamentista lainkaan tai testamenttia ei ole annettu tiedoksi asianmukaisesti, kuuden kuukauden määräaika ei ala kulua. Tiedoksianto on testamentinsaajan vastuulla — mutta perillisen kannattaa oma-aloitteisesti selvittää tilanne, jos on aihetta epäillä testamentin olemassaoloa.
Mitä tehdä, jos epäilet lakiosasi tulleen loukatuksi?
Jos testamentti sivuuttaa sinut kokonaan tai epäilet perittävän lahjoittaneen merkittävää omaisuutta eläessään, asia kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti.
Testamentin arviointia — onko testamentti pätevä ja missä määrin se loukkaa lakiosaa.
Lakiosalaskelman laatimista — mikä on jäämistön arvo ja kuinka suuri lakiosa on.
Lahjoitusten selvittämistä — onko perittävä siirtänyt omaisuutta pois jäämistöstä tavalla, joka voidaan ottaa huomioon lakiosalaskelmassa.
Määräaikojen huolellista valvontaa — erityisesti kuuden kuukauden määräaika lakiosailmoituksen tekemiselle on kriittinen. Määräajan laiminlyönti voi johtaa oikeuden menettämiseen kokonaan.
Yhteenveto
Lakiosa turvaa rintaperillisille vähimmäissuojan, mutta suoja ei toteudu automaattisesti. Oikeuden säilyttäminen edellyttää lakiosailmoituksen tekemistä määräajassa. Lisäksi lakiosan laajuuteen voivat vaikuttaa testamenttimääräykset, ennakkoperinnöt, suosiolahjat, testamenttiin rinnastuvat lahjat sekä lesken oikeudet. Siksi lakiosatilanteen arviointi kannattaa tehdä asiantuntijan avulla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
