Ositus
Ositus – puolisoiden omaisuuden jakaminen avioeron tai kuoleman jälkeen
Ositus on toimitus, jossa avioliiton päättyessä selvitetään puolisoiden varat ja velat sekä toteutetaan puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Osituksessa lasketaan kummankin puolison avio-osa ja tarvittaessa enemmän omistava puoliso maksaa toiselle tasinkoa.
Ositus tulee ajankohtaiseksi, kun avioliitto päättyy avioeroon tai puolison kuolemaan. Sen tarkoituksena on ratkaista puolisoiden varallisuussuhteet lopullisesti ja selvittää mahdolliset velkasuhteet, yhteisomistus ja avio-oikeuden toteutuminen.
Keskeiset käsitteet
Avio-osa – Puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden netto-osuus, joka lasketaan osituslaskelmassa.
Tasinko – Maksu, jonka enemmän omistava puoliso suorittaa vähemmän omistavalle, jotta avio-osat tasoittuvat.
Sopimusositus – Puolisoiden keskinäinen sopimus osituksesta ilman pesänjakajaa.
Toimitusositus – Käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittama ositus, jos puolisot eivät pääse sopimukseen.
Omaisuuden erottelu – Toimitus, joka tehdään osituksen sijasta, jos puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen esimerkiksi avioehdon vuoksi.
Tasinkoetuoikeus – Lesken oikeus kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Milloin ositus tehdään?
Ositus voidaan toimittaa, kun avioliitto on päättynyt tai siihen on syntynyt ositusperuste.
Yleisimmät tilanteet ovat:
Avioero-ositus
Ositus voidaan toimittaa, kun avioeroa koskeva hakemus on tullut vireille käräjäoikeudessa. Ositusta ei tarvitse odottaa avioeron lopulliseen voimaantuloon asti.
Jäämistöositus
Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, ositus toimitetaan lesken ja kuolleen puolison perillisten välillä ennen perinnönjakoa.
Sopimusositus vai toimitusositus?
Ositus voidaan toteuttaa kahdella tavalla.
Sopimusositus
Puolisot sopivat osituksesta keskenään. Sopimusositus on yleensä opein, edullisin ja käytännössä yleisin tapa. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistamana.
Toimitusositus
Jos puolisot eivät pääse sopimukseen, kumpikin voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja toimittaa osituksen puolueettomasti ja ratkaisee tarvittaessa riitaiset kysymykset.
Miten ositus etenee käytännössä?
Ositus koostuu yleensä kahdesta vaiheesta.
1. Osituslaskelma – Selvitetään omistussuhteet, kummankin puolison avio-oikeuden alainen omaisuus ja velat sekä mahdolliset vastike-erät. Näiden perusteella lasketaan puolisoiden avio-osat.
2. Tasingon maksaminen – Jos puolisoiden avio-osat eivät ole yhtä suuret, enemmän omistava puoliso maksaa toiselle tasinkoa.
Esimerkki: Puoliso A:lla on avio-oikeuden alaista omaisuutta 200 000 € ja puoliso B:llä 60 000 €. Yhteensä 260 000 €, josta kummankin avio-osa on 130 000 €. A maksaa B:lle tasinkoa 70 000 €.
Osituksen piiriin kuuluu yleensä omaisuus, joka puolisoilla oli ositusperusteen syntyhetkellä.
Erityistilanteet osituksessa
Ositus puolison kuoleman jälkeen
Kun avioliitto päättyy kuolemaan, ositus toimitetaan ennen perinnönjakoa. Leskellä on tasinkoetuoikeus, joka tarkoittaa, että leski voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Ositus ja avioehto
Jos puolisoilla on avioehtosopimus, joka sulkee avio-oikeuden pois kokonaan, ositusta ei toimiteta. Tällöin tehdään omaisuuden erottelu.
Osituksen sovittelu
Ositusta voidaan sovitella, jos puolittamisperiaate johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun avioliitto on ollut lyhyt tai toinen puoliso on kartuttanut omaisuutensa ennen avioliittoa.
Vastike-erät osituksessa
Vastike-erät ovat laskennallisia eriä, joilla korjataan tilanteita, joissa puoliso on muuttanut omaisuutensa määrää toisen vahingoksi.
Vastike voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, jos:
· puoliso on käyttänyt avio-oikeudesta vapaata omaisuutta yhteisen omaisuuden kartuttamiseen
· puoliso on hoitanut taloutta huolimattomasti
· puoliso on vähentänyt omaisuuttaan esimerkiksi lahjoittamalla sitä.
Vastike vaikuttaa osituslaskelmaan, mutta se ei ole erikseen maksettava velka.
Kansainväliset tilanteet
Jos puolisoilla on omaisuutta ulkomailla tai he asuvat eri maissa, ositukseen voi liittyä kansainvälisen yksityisoikeuden kysymyksiä. Näissä tilanteissa osituksen toteuttaminen voi edellyttää erityistä asiantuntija-apua.
Ota yhteyttä – autamme osituksessa
Avustamme asiakkaitamme kaikissa ositukseen liittyvissä tilanteissa, kuten:
· ositussopimuksen laatimisessa
· osituslaskelman tekemisessä
· neuvotteluissa vastapuolen kanssa
· riitaisessa osituksessa
· pesänjakajan määräämisessä.
Toimimme myös tarvittaessa käräjäoikeuden määräämänä pesänjakajana.
Usein kysytyt kysymykset osituksesta
Onko ositus pakollinen?
Ositus ei ole pakollinen, mutta sen avulla puolisoiden varallisuussuhteet voidaan ratkaista lopullisesti.
Kuinka kauan ositus kestää?
Sopimusositus voi valmistua muutamassa viikossa. Riitainen toimitusositus voi kestää kuukausia tai jopa vuosia.
Voiko ositusta sovitella?
Kyllä. Tuomioistuin voi sovitella ositusta, jos puolittamisperiaate johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.
Miten yritysomaisuus huomioidaan osituksessa?
Yritysomaisuus otetaan osituksessa huomioon käypään arvoonsa, ellei se ole avioehdolla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Yrityksen arvonmääritys voi olla monimutkaista ja edellyttää ulkopuolisen asiantuntijan käyttämistä. Osituksessa ei kuitenkaan tarvitse luovuttaa yritystä – tasinko voidaan maksaa muulla omaisuudella tai rahana.
Pitääkö ositussopimus rekisteröidä?
Ositussopimusta ei rekisteröidä, mutta se on tehtävä kirjallisesti ja todistettava kahden esteettömän todistajan toimesta.
