Perinnönjako

Perinnönjako – miten vainajan omaisuus jaetaan perillisille?

Perinnönjako on toimitus, jossa vainajan omaisuus eli jäämistö jaetaan perillisten kesken. Jako voidaan tehdä perillisten keskinäisenä sopimuksena tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittamana toimitusjakona.

Perinnönjaon tarkoituksena on siirtää vainajan omaisuus kuolinpesältä perillisille. Hyvin toteutettu perinnönjako on selkeä ja lopullinen, kun taas huolimattomasti tehty jako voi johtaa riitoihin, moitekanteisiin tai jaon uusimiseen.

Keskeiset käsitteet perinnönjaossa

Jäämistö – Vainajan kuolinhetkellä omistama omaisuus vähennettynä veloilla.

Kuolinpesän osakas – Perillinen, yleistestamentinsaaja tai mahdollisesti leski, jolla on oikeus osallistua kuolinpesän hallintoon.

Perillinen – Henkilö, jolla on lakimääräinen oikeus perintöön perimysjärjestyksen perusteella.

Lakiosa – Rintaperillisen (lapsen tai lapsen jälkeläisen) suojattu vähimmäisosuus perinnöstä. Sen suuruus on puolet lakimääräisestä perintöosasta.

Ennakkoperintö – Perittävän elinaikana antama lahja, joka huomioidaan perinnönjaossa.

Sopimusjako – Perillisten keskinäinen sopimus perinnönjaosta.

Toimitusjako – Pesänjakajan toimittama perinnönjako, kun osakkaat eivät pääse sopimukseen.

Milloin perinnönjako voidaan aloittaa?

Perinnönjakoa ei voida aloittaa ennen kuin tietyt edellytykset täyttyvät.

Ennen perinnönjakoa tulee:

  • toimittaa perunkirjoitus
  • maksaa vainajan velat tai varata niihin varat
  • toimittaa jäämistöositus, jos vainaja oli avioliitossa.

Vasta näiden vaiheiden jälkeen tiedetään, mikä omaisuus kuuluu jaettavaan jäämistöön.

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa, kun pesä on selvitetty.

Sopimusjako vai toimitusjako?

Perinnönjako voidaan toteuttaa kahdella tavalla.

Sopimusjako

Perilliset sopivat keskenään, miten omaisuus jaetaan. Sopimusjako on yleensä nopein, edullisin ja käytännössä yleisin tapa. Jakokirja on laadittava kirjallisesti ja todistettava kahden esteettömän todistajan toimesta.

Toimitusjako

Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan toimittamaan jaon. Pesänjakaja toimii puolueettomasti ja ratkaisee tarvittaessa riitaiset kysymykset.

Mikä on pesänjakajan rooli?

Pesänjakaja selvittää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaat, arvostaa jaettavan omaisuuden käypään arvoon ja ratkaisee jakoon liittyvät oikeudelliset kysymykset – kuten onko jokin luovutus ennakkoperintöä tai onko pesäosakkaalla velka kuolinpesälle – ja toimittaa lopullisen perinnönjaon.

Pesänjakaja ei kuitenkaan voi ratkaista kaikkia asioita, kuten testamentin moitetta tai lakiosavaatimusta – nämä kuuluvat tuomioistuimelle.

Mitä perinnönjakokirjaan merkitään?

Perinnönjaosta laaditaan aina perinnönjakokirja.

Siihen merkitään esimerkiksi:

  • kuolinpesän osakkaat
  • osakkuuden peruste
  • kunkin osuus jäämistöstä
  • mitä omaisuutta kukin osakas saa.

Sopimusjakokirja on allekirjoitettava ja todistettava kahden esteettömän todistajan toimesta.

Toimitusjaossa riittää pesänjakajan allekirjoitus.

Alaikäinen osakkaana perinnönjaossa

Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäinen, hänen edustuksensa on järjestettävä lain edellyttämällä tavalla.

Jos molemmat vanhemmat ovat samassa kuolinpesässä osakkaina, alaikäiselle on yleensä määrättävä edunvalvojan sijainen.

Jos alaikäinen ei ole asianmukaisesti edustettuna, perinnönjako voi olla pätemätön.

Voiko perinnönjaon riitauttaa?

Virheelliseen perinnönjakoon voidaan puuttua moitekanteella. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaosta.

Perinnönjako voidaan oikaista myös myöhemmin esimerkiksi silloin, jos:

  • löytyy uusi testamentti
  • ilmenee uusia velkoja
  • joku perillinen on jäänyt huomioimatta.

Tuomioistuinsovittelu perintöriidoissa

Jos pesänjakajan ratkaisu ei tyydytä kaikkia osakkaita, vaihtoehtona oikeudenkäynnille voi olla tuomioistuinsovittelu. Se on huomattavasti oikeudenkäyntiä nopeampi, edullisempi ja vähemmän riitaisa ratkaisu.

Tuomioistuimen vahvistama sovinto on lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen.

Ota yhteyttä – autamme perinnönjaossa

Avustamme asiakkaitamme kaikissa perinnönjakoon liittyvissä tilanteissa, kuten:

· perinnönjakosopimuksen laatimisessa

· kuolinpesän riitojen ratkaisemisessa

· pesänjakajan hakemisessa

· toimitusjaossa.

Toimimme myös käräjäoikeuden määrääminä pesänjakajina.

Usein kysytyt kysymykset perinnönjaosta

Onko perinnönjako pakollinen?

Ei. Kuolinpesä voidaan pitää jakamattomana, mutta omaisuus siirtyy perillisille vasta perinnönjaon jälkeen.

Voiko testamentilla sivuuttaa lakiosan?

Ei kokonaan. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet hänen lakimääräisestä perintöosastaan.

Mitä tapahtuu, jos perilliset eivät pääse sopimukseen?

Yksi osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä toimittamaan perinnönjaon.

Miten kiinteistö jaetaan perinnönjaossa?

Kiinteistö voidaan antaa yhdelle osakkaalle tasinkoa vastaan tai se voidaan myydä ja jakaa myyntitulo.

Kuinka kauan perinnönjako kestää?

Sopimusjako voidaan tehdä muutamassa viikossa. Riitainen toimitusjako voi kestää huomattavasti pidempään.