Perinnönjako on toimitus, jossa vainajan omaisuus eli jäämistö jaetaan perillisten kesken. Jako voidaan tehdä perillisten keskinäisenä sopimuksena tai käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan toimittamana toimitusjakona.
Perinnönjaon tarkoituksena on siirtää vainajan omaisuus kuolinpesältä perillisille. Hyvin toteutettu perinnönjako on selkeä ja lopullinen, kun taas huolimattomasti tehty jako voi johtaa riitoihin, moitekanteisiin tai jaon uusimiseen.
Jäämistö – Vainajan kuolinhetkellä omistama omaisuus vähennettynä veloilla.
Kuolinpesän osakas – Perillinen, yleistestamentinsaaja tai mahdollisesti leski, jolla on oikeus osallistua kuolinpesän hallintoon.
Perillinen – Henkilö, jolla on lakimääräinen oikeus perintöön perimysjärjestyksen perusteella.
Lakiosa – Rintaperillisen (lapsen tai lapsen jälkeläisen) suojattu vähimmäisosuus perinnöstä. Sen suuruus on puolet lakimääräisestä perintöosasta.
Ennakkoperintö – Perittävän elinaikana antama lahja, joka huomioidaan perinnönjaossa.
Sopimusjako – Perillisten keskinäinen sopimus perinnönjaosta.
Toimitusjako – Pesänjakajan toimittama perinnönjako, kun osakkaat eivät pääse sopimukseen.
Perinnönjakoa ei voida aloittaa ennen kuin tietyt edellytykset täyttyvät.
Ennen perinnönjakoa tulee:
Vasta näiden vaiheiden jälkeen tiedetään, mikä omaisuus kuuluu jaettavaan jäämistöön.
Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus vaatia perinnönjakoa, kun pesä on selvitetty.
Perinnönjako voidaan toteuttaa kahdella tavalla.
Perilliset sopivat keskenään, miten omaisuus jaetaan. Sopimusjako on yleensä nopein, edullisin ja käytännössä yleisin tapa. Jakokirja on laadittava kirjallisesti ja todistettava kahden esteettömän todistajan toimesta.
Jos osakkaat eivät pääse sopimukseen, käräjäoikeus voi määrätä pesänjakajan toimittamaan jaon. Pesänjakaja toimii puolueettomasti ja ratkaisee tarvittaessa riitaiset kysymykset.
Pesänjakaja selvittää, ketkä ovat kuolinpesän osakkaat, arvostaa jaettavan omaisuuden käypään arvoon ja ratkaisee jakoon liittyvät oikeudelliset kysymykset – kuten onko jokin luovutus ennakkoperintöä tai onko pesäosakkaalla velka kuolinpesälle – ja toimittaa lopullisen perinnönjaon.
Pesänjakaja ei kuitenkaan voi ratkaista kaikkia asioita, kuten testamentin moitetta tai lakiosavaatimusta – nämä kuuluvat tuomioistuimelle.
Perinnönjaosta laaditaan aina perinnönjakokirja.
Siihen merkitään esimerkiksi:
Sopimusjakokirja on allekirjoitettava ja todistettava kahden esteettömän todistajan toimesta.
Toimitusjaossa riittää pesänjakajan allekirjoitus.
Jos kuolinpesän osakkaana on alaikäinen, hänen edustuksensa on järjestettävä lain edellyttämällä tavalla.
Jos molemmat vanhemmat ovat samassa kuolinpesässä osakkaina, alaikäiselle on yleensä määrättävä edunvalvojan sijainen.
Virheelliseen perinnönjakoon voidaan puuttua moitekanteella. Moitekanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa perinnönjaosta.
Jos pesänjakajan ratkaisu ei tyydytä kaikkia osakkaita, vaihtoehtona oikeudenkäynnille voi olla tuomioistuinsovittelu. Se on huomattavasti oikeudenkäyntiä nopeampi, edullisempi ja vähemmän riitaisa ratkaisu.
Tuomioistuimen vahvistama sovinto on lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen.
Avustamme asiakkaitamme kaikissa perinnönjakoon liittyvissä tilanteissa, kuten:
· perinnönjakosopimuksen laatimisessa
· kuolinpesän riitojen ratkaisemisessa
· pesänjakajan hakemisessa
· toimitusjaossa.
Toimimme myös käräjäoikeuden määrääminä pesänjakajina.
Ei. Kuolinpesä voidaan pitää jakamattomana, mutta omaisuus siirtyy perillisille vasta perinnönjaon jälkeen.
Ei kokonaan. Rintaperillisellä on aina oikeus lakiosaan, joka on puolet hänen lakimääräisestä perintöosastaan.
Yksi osakas voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä toimittamaan perinnönjaon.
Kiinteistö voidaan antaa yhdelle osakkaalle tasinkoa vastaan tai se voidaan myydä ja jakaa myyntitulo.
Sopimusjako voidaan tehdä muutamassa viikossa. Riitainen toimitusjako voi kestää huomattavasti pidempään.
