Rikosoikeus

Rikosoikeus – asianajaja rikosprosessin kaikkiin vaiheisiin

Rikosasia alkaa yleensä poliisin esitutkinnalla ja voi edetä syyteharkintaan sekä oikeudenkäyntiin. Rikoksesta epäillyllä ja rikoksen uhrilla on molemmilla oikeus asianajajaan. Asiantunteva avustaja kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – usein jo ennen ensimmäistä poliisikuulustelua.

Rikosepäily tai rikoksen uhriksi joutuminen on aina vakava tilanne. Oikeusturvan kannalta on tärkeää ymmärtää omat oikeudet ja velvollisuudet rikosprosessin eri vaiheissa. Asianajaja voi auttaa arvioimaan tilanteen, valmistautumaan kuulusteluun sekä huolehtimaan oikeuksiesi toteutumisesta koko prosessin ajan.

Millaisissa rikosasioissa asianajaja voi auttaa?

Avustamme rikosasioissa sekä rikoksesta epäiltyjä että rikoksen uhreja. Hoidamme esimerkiksi:

Asianajaja voi olla mukana esitutkinnassa, kuulusteluissa, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

Miten rikosprosessi etenee?

Rikosprosessi etenee yleensä usean vaiheen kautta.

Esitutkinta

Poliisi selvittää, onko rikos tapahtunut ja kerää näyttöä. Osapuolia kuulustellaan ja tutkinnassa voidaan käyttää pakkokeinoja.

Syyteharkinta

Syyttäjä arvioi esitutkinnassa kerätyn näytön ja päättää, nostetaanko syyte.

Oikeudenkäynti

Tuomioistuimessa käsitellään syytteet, kuullaan todistajia ja arvioidaan näyttö.

Tuomio

Tuomioistuin ratkaisee syyllisyyden ja mahdolliset rangaistukset.

Muutoksenhaku

Käräjäoikeuden ratkaisuun voidaan hakea muutosta hovioikeudelta.

Esitutkinnassa annetut lausumat voivat vaikuttaa ratkaisevasti koko rikosprosessin lopputulokseen.

Onko poliisin kuulusteluun pakko mennä?

Poliisin kutsu kuulusteluun on yleensä velvoittava. Velvollisuus koskee rikoksesta epäiltyä, asianomistajaa ja todistajaa. Jos kutsua ei noudateta ilman hyväksyttävää syytä, poliisi voi määrätä henkilön tuotavaksi kuulusteluun. Jos et pääse paikalle sovittuna ajankohtana, asiasta on ilmoitettava poliisille mahdollisimman pian.

Mitkä ovat rikoksesta epäillyn oikeudet kuulustelussa?

Esitutkinta on koko rikosprosessin kannalta ratkaiseva vaihe – juuri silloin kerätään näyttö ja tehdään päätöksiä pakkokeinoista. Rikoksesta epäillyllä on useita tärkeitä oikeuksia esitutkinnassa.

Epäillyllä on oikeus:

Harkitsemattomat lausumat voivat vaikeuttaa puolustusta myöhemmissä vaiheissa.

Miksi asianajajaan kannattaa ottaa yhteyttä jo esitutkinnassa?

Asianajajan mukanaolo jo esitutkinnan aikana voi vaikuttaa merkittävästi asian lopputulokseen.

Asianajaja voi esimerkiksi:

Jos tutkinta jää liian suppeaksi tai yksipuoliseksi, virheiden korjaaminen myöhemmin voi olla vaikeaa.

Asianajaja myös rikoksen uhrin tukena

Asianajajan apu on tärkeää myös rikoksen uhrille. Asianomistajan avustaja huolehtii, että:

Tämä on erityisen tärkeää alaikäisten, seksuaalirikosten uhrien tai muuten haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohdalla. Esitutkintakuulustelua voidaan käyttää suoraan todisteena oikeudenkäynnissä.

Erityisesti seksuaali- ja väkivaltarikoksissa uhrilla voi olla oikeus valtion kustantamaan avustajaan ilman tulorajoja.

Mitä rangaistuksia rikoksesta voi seurata?

Rangaistus määräytyy aina tapauskohtaisesti, mutta rikoslaki määrittää kullekin rikokselle minimi- ja maksimirangaistuksen. Yleisiä seuraamuksia:

Sakko – Tavallinen seuraamus lievissä rikoksissa. Sakon määrä perustuu päiväsakkoihin.

Ehdollinen vankeus – Vankeusrangaistus, jota ei panna täytäntöön, jos uusia rikoksia ei tehdä koeajan aikana.

Yhdyskuntapalvelu – Ehdottoman vankeuden vaihtoehto, jossa rangaistus suoritetaan työpalveluna.

Ehdoton vankeus – Vakavissa rikoksissa tuomittava vankeusrangaistus.

Valvontarangaistus – Kotona suoritettava, valvottu rangaistus.

Mitä muita seuraamuksia voi aiheutua?

Rikosrekisterimerkintä

Rikosrekisterimerkintä ei synny kaikista rikoksista. Merkintä tulee ehdollisesta tai ehdottomasta vankeudesta, yhdyskuntapalvelusta ja valvontarangaistuksesta – tavalliset sakkorangaistukset eivät yleensä aiheuta merkintää. Merkinnät eivät ole pysyviä: ne poistuvat rangaistuksen ankaruuden mukaan viidestä vuodesta ylöspäin.

Vaikutus työsuhteeseen

Rikosepäily ei automaattisesti oikeuta työnantajaa puuttumaan työsuhteeseen. Pelkkä rikosilmoitus tai syytteen nostaminen ei yleensä riitä irtisanomisperusteeksi. Ratkaisevaa on teon laatu ja yhteys työhön. Luottamuksellisessa asemassa olevilta edellytetään korostettua nuhteettomuutta.

Ajokortti

Ajokortti voi olla vaarassa tietyissä rikoksissa, kuten rattijuopumuksessa tai vakavissa liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Poliisi voi määrätä väliaikaisen ajokiellon jo esitutkinnan aikana.

Kuka maksaa rikosasian asianajokulut?

Rikosasioissa asianajokulut voidaan kattaa usealla tavalla.

Julkinen puolustaja

Vakavissa rikosasioissa tuomioistuin voi määrätä epäillylle julkisen puolustajan. Valtion maksama avustaja on mahdollinen esimerkiksi vangittuna oleville epäillyille.

Julkinen oikeusapu

Oikeusapua voidaan myöntää henkilölle, jonka taloudellinen tilanne ei mahdollista asianajajan palkkaamista.

Oikeusturvavakuutus

Rikoksen uhrin asianajokuluja voidaan usein kattaa oikeusturvavakuutuksesta.

Jos syyte hylätään, valtio on yleensä velvollinen korvaamaan syytetyn kohtuulliset puolustautumiskulut.

Mitä tehdä, jos saat poliisilta kutsun kuulusteluun?

Jos saat kutsun poliisin kuulusteluun:

1. selvitä, missä roolissa sinua kuullaan

2. ota yhteyttä asianajajaan ennen kuulustelua

3. valmistaudu huolellisesti kuulusteluun.

Asianajaja voi olla mukana kuulustelussa ja auttaa varmistamaan, että oikeutesi toteutuvat.

Ota yhteyttä rikosoikeuteen erikoistuneeseen asianajajaan

Avustamme rikosasioissa esitutkinnasta oikeudenkäyntiin. Autamme sekä rikoksesta epäiltyjä että rikoksen uhreja kaikissa rikosprosessin vaiheissa.

Tavoitteena on aina paras mahdollinen lopputulos – oli kyse syytteen torjumisesta, rangaistuksen lieventämisestä tai vahingonkorvauksen varmistamisesta uhrille.

Usein kysytyt kysymykset rikosoikeudesta

Voinko kieltäytyä puhumasta poliisille?

Rikoksesta epäillyllä on oikeus vaieta, eikä hänen tarvitse myötävaikuttaa oman syytteensä selvittämiseen.

Miten kauan rikosprosessi kestää?

Prosessin kesto vaihtelee. Yksinkertainen asia voi ratketa muutamassa kuukaudessa, mutta laajemmat rikosasiat voivat kestää useita vuosia.

Voiko rikosasiaa sovitella?

Tietyissä rikoksissa asia voidaan käsitellä rikossovittelussa, jossa osapuolet voivat sopia vahingon korvaamisesta. Sovittelu ei automaattisesti lopeta rikosprosessia, mutta syyttäjä voi ottaa sen huomioon syyteharkinnassa ja tuomioistuin rangaistuksen mittaamisessa.

Mitä tapahtuu, jos syyte hylätään?

Jos tuomioistuin hylkää syytteen, vastaaja todetaan syyttömäksi eikä rikosrekisterimerkintää synny. Valtio voi tällöin korvata puolustautumiskulut.

Mitä on lieventämisperuste ja voiko se vaikuttaa tuomioon?

Lieventämisperusteilla tarkoitetaan seikkoja, jotka voivat alentaa rangaistusta: esimerkiksi tekijän nuoruus, painostuksen alaisena toimiminen tai pyrkimys edistää rikoksensa selvittämistä. Kokenut asianajaja osaa tunnistaa ja hyödyntää nämä tehokkaasti.